Yagiprojekti 2020 - Revision history

Peltolt2: /* 70 cm yagin simuloinnit ja mitoitus */

2021-01-05T22:56:22Z

‎70 cm yagin simuloinnit ja mitoitus

Peltolt2: /* Mitä jos skaalais -1 % */

2021-01-05T22:30:07Z

‎Mitä jos skaalais -1 %

Peltolt2: /* 70 cm yagin simuloinnit ja mitoitus */

2021-01-05T22:07:03Z

‎70 cm yagin simuloinnit ja mitoitus

Peltolt2: /* 70 cm yagin simuloinnit ja mitoitus */

2021-01-05T21:31:02Z

‎70 cm yagin simuloinnit ja mitoitus

Peltolt2: /* Tarvitaanko korotuspaloja oikeasti? */

2021-01-05T21:16:29Z

‎Tarvitaanko korotuspaloja oikeasti?

Peltolt2: /* Tarkempi dokumentaatio */

2021-01-05T16:28:27Z

‎Tarkempi dokumentaatio

Peltolt2: korotuspalojen tarpeettomuus

2021-01-05T15:22:32Z

korotuspalojen tarpeettomuus

Peltolt2: artikkelin järjestelyä, lisää asiaa pituuskorjauksesta

2021-01-04T14:15:08Z

artikkelin järjestelyä, lisää asiaa pituuskorjauksesta

Peltolt2: /* Perustelut ja sen sellaiset */ joo pitää vielä yrittää siistiä tätä artikkelia kyllä

2020-12-22T15:52:53Z

‎Perustelut ja sen sellaiset: joo pitää vielä yrittää siistiä tätä artikkelia kyllä

Peltolt2: lisää refaktorointia

2020-12-22T13:21:10Z

lisää refaktorointia

← Older revision		Revision as of 22:56, 5 January 2021
Line 292:		Line 292:
	Ehkä tää oiskin parempi.		Ehkä tää oiskin parempi.

		+	==== Stäkkäys ====
		+	Sopiva etäisyys näyttää olevan 2.4 tai 2.5 m, mutta oikeastaan mikä tahansa väliltä 2.2-2.8 m käy.
		+
		+	==== Seuraavaksi ====
	Tähän päälle pitää vielä kompensoida puomin vaikutus elementtipituuteen. Jos varmasti tarkkaa korjausarvoa ei löydy, niin lienee parempi mitoittaa korjaus vähän alakanttiin kuin yläkanttiin, koska suorituskyky laskee bandin yläpuolella jyrkemmin kuin alapuolella. Toisin sanottuna kannattaa saada elementtien resonanssit mieluummin hieman liian korkealle taajuudelle kuin liian matalalle, eli elementeistä mieluummin hieman liian lyhyitä kuin liian pitkiä.		Tähän päälle pitää vielä kompensoida puomin vaikutus elementtipituuteen. Jos varmasti tarkkaa korjausarvoa ei löydy, niin lienee parempi mitoittaa korjaus vähän alakanttiin kuin yläkanttiin, koska suorituskyky laskee bandin yläpuolella jyrkemmin kuin alapuolella. Toisin sanottuna kannattaa saada elementtien resonanssit mieluummin hieman liian korkealle taajuudelle kuin liian matalalle, eli elementeistä mieluummin hieman liian lyhyitä kuin liian pitkiä.

← Older revision		Revision as of 22:30, 5 January 2021
Line 290:		Line 290:
	[[File:Yagi70 vertailu2 435.png]]		[[File:Yagi70 vertailu2 435.png]]

−	Ehkä tää oiskin parempi	+	Ehkä tää oiskin parempi.
		+
		+	Tähän päälle pitää vielä kompensoida puomin vaikutus elementtipituuteen. Jos varmasti tarkkaa korjausarvoa ei löydy, niin lienee parempi mitoittaa korjaus vähän alakanttiin kuin yläkanttiin, koska suorituskyky laskee bandin yläpuolella jyrkemmin kuin alapuolella. Toisin sanottuna kannattaa saada elementtien resonanssit mieluummin hieman liian korkealle taajuudelle kuin liian matalalle, eli elementeistä mieluummin hieman liian lyhyitä kuin liian pitkiä.

@@ Line 241: / Line 241: @@
 Tämän takia voisi olla järkevää skaalata antennia taajuudessa melko paljonkin ylemmäs. Etu-takasuhteessa on paikallinen maksimi myös vähän alempana, ja noin 2.5 % skaalauksella se saadaan bandin alapäähän.
 cm yagien simuloitu vahvistus skaalattuna 2.5 % pienemmäksi, eli taajuudessa 2.56 % ylemmäs:
@@ Line 263: / Line 265: @@
 [[File:Yagi70 vertailu435.png]]

@@ Line 230: / Line 230: @@
 == 70 cm yagin simuloinnit ja mitoitus ==
-TODO: skaalaus
+cm yagien simuloitu vahvistus alkuperäisillä mitoilla:
-tähän käyrät
+[[File:Yagi70 0.png]]

@@ Line 209: / Line 209: @@
 Korotuspalan huono puoli on, että sen kontakti puomiin ei välttämättä ole luotettava (ellei sitä hitsata). Puomi tai korotuspala ei ole suoraan osa elementtiä, mutta vaikuttaa etenkin 70 cm yageissa merkittävästi elementin resonanssitaajuuteen. Huono kontakti puomissa saattaisi siten aiheuttaa häviöitä ja resonanssitaajuuden vaihteluita vähän samalla tavalla kuin huono kontakti elementistä puomiin.
-Simuloitiin, paljonko 3 mm korkeusero elementeissä vaikuttaa. Vaikutus osoittautui mitättömäksi. Ei siis laiteta korotuspaloja. [[File:Korotuspaloja_tuskin_tarvitaan.png]]
+Simuloitiin, paljonko 3 mm korkeusero elementeissä vaikuttaa. Vaikutus osoittautui mitättömäksi. Ei siis laiteta korotuspaloja.
 == 2m yagin simuloinnit ja mitoitus ==

← Older revision		Revision as of 16:28, 5 January 2021
Line 210:		Line 210:

	Simuloitiin, paljonko 3 mm korkeusero elementeissä vaikuttaa. Vaikutus osoittautui mitättömäksi. Ei siis laiteta korotuspaloja. [[File:Korotuspaloja_tuskin_tarvitaan.png]]		Simuloitiin, paljonko 3 mm korkeusero elementeissä vaikuttaa. Vaikutus osoittautui mitättömäksi. Ei siis laiteta korotuspaloja. [[File:Korotuspaloja_tuskin_tarvitaan.png]]
		+
		+	== 2m yagin simuloinnit ja mitoitus ==
		+	[[File:2m_13el_LFA_gain.png]]
		+
		+	[[File:2m_13el_LFA_SWR.png]]
		+
		+	Simulaatiotiedosto: 2m_1.nec jaa eipäs tänne voikaan uploadata noita, no olkoon.
		+
		+	Näiden käyrien perusteella antennin mitoitus on juuri 144-146 MHz bandille sopiva sellaisenaan. Antenni saattaa olla käyttökelpoinen myös bandin alapuolella.
		+
		+	Puomin vaikutusta simulaatioissa ei ole huomioitu, eli pituuskorjaukset on vielä tehtävä mittoihin.
		+
		+	=== Stäkkäys ===
		+	G0KSC suosittelee 3.9 m etäisyyttä, ja se vaikuttaa ihan hyvältä.
		+
		+	== 70 cm yagin simuloinnit ja mitoitus ==
		+	TODO: skaalaus
		+
		+	tähän käyrät

@@ Line 31: / Line 31: @@
 Puomin keskiosa on kokonainen 6 m pitkä 40x40 mm neliöputki. Molemmissa päissä on 1.5 m pitkä 35x35 mm neliöputki, joka on 0.3 m matkalta paksumman putken sisällä. Puomin kokonaispituus on täten 8.4 m.
-Ohuemman puomin yläpuolen ulkopinta tulee paksumman puomin yläpuolen sisäpintaa vasten. Jotta kaikki elementit pysyvät samassa tasossa, ohuemmalla osuudella elementit korotetaan kauemmas puomista 3 mm paksuilla korotuspaloilla (alumiinilattaa) stauffien alla.
+Ohuemman puomin yläpuolen ulkopinta tulee paksumman puomin yläpuolen sisäpintaa vasten. Elementit lähellä päätyjä tulevat 3 mm muita matalammalle, mutta korotuspaloja niihin ei tarvita.
@@ Line 116: / Line 116: @@
 * 9 kpl 40 mm neliöputkea 2 mm seinämällä
 * 5 kpl 35 mm neliöputkea 2 mm seinämällä (josta ylijäävä 3 m käytetään dualband-pystydipolien kiinnitykseen)
-* 1 kpl 3 mm paksua 30 mm leveää alumiinilattaa (korotuspaloihin)
+* <strike>1 kpl 3 mm paksua 30 mm leveää alumiinilattaa (korotuspaloihin)</strike>
 ==== Elementit ====
@@ Line 203: / Line 203: @@
 Tatu kokeili simuloida samaa 4nec2:lla mallintaen puomia tiheänä verkkona johtimia. Resonanssitaajuuden nousuksi tuli 1.3 MHz (Jaakon CST-mallissa 1.7 MHz). Resonanssia tarkasteltiin tässä NEC-mallissa yksittäisen elementin syöttöpisteen impedanssin kautta. Jotta puomi ei vaikuttaisi syöttöpisteeseen itseensä, oli syöttöpiste hieman sivussa elementin keskikohdasta ja toisella puolella symmetrisesti toinen samanlainen syöttöpiste. Parempi malli voisi olla tarkastella Yagin suuntakuvion muutosta taajuuden funktiona, koska se on se, mikä kuitenkin oikeasti kiinnostaa eniten.

@@ Line 1: / Line 1: @@
 = Toteutus =
 Tässä kappaleessa dokumentoidaan lopulliset suunnittelupäätökset ja rakennusvaiheessa olennainen tieto, jotta se on mahdollisimman helppo löytää. Perustelut, esillä olleet vaihtoehdot, teoria ja muut valintoihin johtaneet tekijät dokumentoidaan alempana erillisessä kappaleessa, johon tästä voidaan tarvittaessa linkata.
 == Materiaalihankinnat ==
 === Alumiinit ===
 TODO: tähän se mitä nyt lopulta hankittiin
@@ Line 20: / Line 23: @@
 === Syöttöpistelaatikko ja sen osat ===
 pohdintaa: [[#Syöttöpiste]]
 == Rakentaminen ==
@@ Line 56: / Line 60: @@
 Osa taustoista on siirretty sivulle [[Antennikalusto#Antennit_remontin_j.C3.A4lkeen_.282021_alkaen.29]]
-== Yleistä huomioitavaa ==
 Antennien vaikutusta toisiinsa täytyy pitää silmällä. 2m antennit saattavat vaikuttaa 70cm antenneihin, koska elementeillä on resonanssi myös 70 cm paikkeilla. 70 cm antennien taas ei pitäisi juurikaan vaikuttaa 2m antenneihin. Tämänhetkisessä suunnitelmassa tällä ei ole merkitystä, sillä antennit tulevat eri puolille mastoa kauas toisistaan.
 == Antennivalinnat ==
 === 144 MHz pitkät yagit (ensimmäinen ajatus. ei tehty näin) ===
@@ Line 83: / Line 85: @@
 NEC-simulaation perusteella sopiva stäkkäysetäisyys on (TBD) m. Pystyputkeen mahtuu stäkkäämään 4 yagia päällekkäin.
-cm antennista tehdään kaksikko- tai nelikkoryhmä kaikki päällekkäin stäkättynä. Stäkki voidaan laittaa samaan pystyputkeen 2m yagien kanssa. Tällöin varmistetaan simuloimalla, ettei 2m yagit vaikuta niihin liikaa. Tatu tekee simulaatiot.
+Antennin suorituskyky laskee selvästi jyrkemmin bandin yläpuolella kuin alapuolella (TODO: käyrät tähän). Antennin keskitaajuutta voisi siis kenties skaalata hieman ylemmäs, etenkin koska Suomessa 70 cm bandin alapää on vähän ylempänä kuin monissa muissa maissa. Skaalauksen pitäisi toimia, jos se tehdään samassa suhteessa kaikille mitoille: elementtien pituudet, sijainnit ja paksuudet. Paksuuttahan joudutaan joka tapauksessa korjaamaan. TODO: skaalauksen määrä, varmaan joku 0.5-1 %
 === 2m vaihtoehtoinen ehdotus (tehdäänkin näin) ===
@@ Line 96: / Line 98: @@
 Antennin rakenne on yksinkertaisempi, koska siinä on vain yksi tavallinen heijastin. Tämä näkyy hieman huonompana etu-takasuhteena, mutta se on silti parhaimmillaan 28 dB.
@@ Line 188: / Line 187: @@
 * Mutteri ed:       https://www.digikey.fi/product-detail/en/jacob-gmbh/50-220-PA-FL/2291-50-220PA-FL-ND/11674495
 ** Sama kuin edellä

@@ Line 51: / Line 51: @@
-= Perustelut ja sen sellaiset =
+= Tarkempi dokumentaatio =
-TODO: päivitä näitäkin ajan tasalle
+Tässä osiossa kuvataan, miten yllä oleviin ratkaisuihin on päädytty ja mitä muita vaihtoehtoja on harkittu.
 Osa taustoista on siirretty sivulle [[Antennikalusto#Antennit_remontin_j.C3.A4lkeen_.282021_alkaen.29]]
@@ Line 60: / Line 60: @@
 Vaikka elementti on eristetty puomista, paksu johtava puomi lähellä elementtia vaikuttaa sen resonanssitaajuuteen. Elementtien pituuksia pitää mahdollisesti korjata tämän takia. Lähteitä: [http://www.dg7ybn.de/BC_numbers/BC.htm#On_Boom]
 == Antennivalinnat ==
-=== 2m pitkät yagit (ensimmäinen ajatus. ei tehty näin) ===
+TODO: oikeestaan noita stäkkäyskysymyksiä vois jotenkin koota yhteen paikkaan selkeämmin. tulihan tästä aika sekavaa tekstiä
 G0KSC:n Plus2 LFA -sarjasta [https://www.g0ksc.co.uk/144mhz-plus2-lfa/14el-plus2-lfa.html 14el Plus2 LFA]. Kyseisen antennin suositeltu stäkkäysetäisyys on 4.1 m pystysuunnassa ja 4.2 m vaakasuunnassa.
-m antennista tehdään joko kaksikkoryhmä päällekkäin stäkättynä tai nelikkoryhmä 2x2 stäkissä.
+m antennista tehdään joko kaksikkoryhmä päällekkäin stäkättynä tai nelikkoryhmä 2x2 stäkissä siten, että 432 MHz yagit olisivat olleet toisella puolella samassa pystyputkessa.
 Tätä ei päätetty tehdä seuraavista syistä:
@@ Line 71: / Line 76: @@
 * Olisi pitänyt miettiä vuorovaikutusta samassa pystyputkessa olevien 70 cm yagien kanssa
 * Puomin pituus oli hankalampi 6-metristen putkenpätkien tehokkaan hyödyntämisen kannalta
-=== 70 cm pitkät yagit ===
+NEC-simulaation perusteella sopiva stäkkäysetäisyys on (TBD) m. Pystyputkeen mahtuu stäkkäämään 4 yagia päällekkäin.
 cm antennista tehdään kaksikko- tai nelikkoryhmä kaikki päällekkäin stäkättynä. Stäkki voidaan laittaa samaan pystyputkeen 2m yagien kanssa. Tällöin varmistetaan simuloimalla, ettei 2m yagit vaikuta niihin liikaa. Tatu tekee simulaatiot.
@@ Line 88: / Line 96: @@
 Antennin rakenne on yksinkertaisempi, koska siinä on vain yksi tavallinen heijastin. Tämä näkyy hieman huonompana etu-takasuhteena, mutta se on silti parhaimmillaan 28 dB.