Ehdotus ylämontun seuraavaksi palvelimeksi (2019) - Revision history

Peltolt2: /* Iso palvelin */

2019-06-30T15:38:02Z

‎Iso palvelin

Peltolt2 at 13:28, 30 June 2019

2019-06-30T13:28:28Z

Peltolt2 at 10:52, 30 June 2019

2019-06-30T10:52:47Z

Peltolt2: Created page with "= Iso palvelin = Räkkiin laitetaan palvelin, jossa on reilusti levytilaa, reilusti muistia ja vähintään 2 1000BASE-T-porttia. Palvelimella ajetaan virtuaalikoneita ja isä..."

2019-06-29T20:31:51Z

Created page with "= Iso palvelin = Räkkiin laitetaan palvelin, jossa on reilusti levytilaa, reilusti muistia ja vähintään 2 1000BASE-T-porttia. Palvelimella ajetaan virtuaalikoneita ja isä..."

New page

= Iso palvelin =
Räkkiin laitetaan palvelin, jossa on reilusti levytilaa, reilusti muistia ja vähintään 2 1000BASE-T-porttia. Palvelimella ajetaan virtuaalikoneita ja isäntäkäyttöjärjestelmän asetukset pidetään suhteellisen yksinkertaisina.

Yksi Ethernet-porteista kytketään internetiin ja toinen ylämontun lähiverkkoon. Palvelimelle tehdään näitä molempia varten bridget.

Yksi virtuaalikone palvelimella toimii reitittimenä internetin ja lähiverkon välillä, jolloin siinä on mahdollista käyttää reititinkäyttiksiä kuten OpenWrt tai PfSense.

Toinen virtuaalikone toimii shellipalvelimena mm. irssien ajamiseen. Jos siirtymä halutaan tehdä sulavasti asentamatta kaikkea uudestaan, voidaan vanhan prkelen levykuva siirtää suoraan tähän virtuaalikoneeseen.

Lisäksi voidaan tehdä tarpeen mukaan muita virtuaalikoneita esim. web-palveluille ja SDR-kokeiluille.

== Raudan kytkeminen ==
Jos johonkin sovellukseen tarvitaan erikoisempaa rautaa kuten PCIe-laitteita, ne kannattaa laittaa erilliseen koneeseen, ettei isoa palvelinta tarvitse sammuttaa laitteiden asennusta varten.

Yleisimpiä tarpeita varten isossa palvelimessa voisi kuitenkin olla esimerkiksi USB3-kortti, joka annetaan yhden virtuaalikoneen ohjattavaksi VT-d:n (tai vastaavan) avulla. Tällöin USB-ajurien kaatuminen ei niin todennäköisesti kaada isäntäjärjestelmää.

== Ohjelmistovalinnat ==
Mikä valitaan isäntäkäyttöjärjestelmäksi ja virtualisointialustaksi? Melko yksinkertainen ja joustava ratkaisu olisi Ubuntu ja komentoriviltä käynnistetty qemu ilman managerisoftaa. Tällöin on mahdollista käyttää suoraan qemun ominaisuuksia kuten livemigratointia uudelle isäntäkoneelle. Lisäksi tätä ratkaisua on jo aiemmin onnistuneesti käytetty stanalla web-palveluiden kehitykseen.

Managerisofta kuten libvirtd voisi toisaalta helpottaa virtuaalikoneiden automaattista käynnistystä ja sammutusta isäntäjärjestelmän kanssa. Myös muita virtualisointialustoja voidaan harkita, jos jollain on niistä kokemusta.

== Palvelinkoneen vaatimukset ==
x86-64-käskykantaa tukevia koneita on eniten saatavilla, joten todennäköisesti tuleva palvelinkin perustuu siihen. Helppoa virtuaalikoneiden ajamista varten vaaditaan tällöin VT-x- tai AMD-V-laajennus. Iso plussa on myös VT-d- tai AMD-Vi-laajennus, joka helpottaa PCIe-laitteiden käsittelyä virtuaalikoneesta.

Prosessoriytimiä ei tarvitse olla älyttömän paljoa, ja tehonkulutuksen hillitsemiseksi yli 8-ytiminen kone ei välttämättä ole edes toivottava.

Muistia saisi olla ainakin 16 GB, ettei se lopu heti kesken virtuaalikoneiden kanssa.

Levytilaa saisi olla ainakin 2 TB, jotta sinne mahtuu varmasti levykuvat vanhasta prkelestä ja stanasta ja tilaa jää uusillekin asennuksille.

@@ Line 16: / Line 16: @@
 == Ohjelmistovalinnat ==
-Mikä valitaan isäntäkäyttöjärjestelmäksi ja virtualisointialustaksi? Melko yksinkertainen ja joustava ratkaisu olisi Ubuntu ja komentoriviltä käynnistetty qemu ilman managerisoftaa. Tällöin on mahdollista käyttää suoraan qemun ominaisuuksia kuten livemigratointia uudelle isäntäkoneelle. Lisäksi tätä ratkaisua on jo aiemmin onnistuneesti käytetty stanalla web-palveluiden kehitykseen.
+Mikä valitaan isäntäkäyttöjärjestelmäksi ja virtualisointialustaksi? Melko yksinkertainen ja joustava ratkaisu olisi Ubuntu tai Debian ja komentoriviltä käynnistetty qemu ilman managerisoftaa. Tällöin on mahdollista käyttää suoraan qemun ominaisuuksia kuten livemigratointia uudelle isäntäkoneelle. Lisäksi tätä yhdistelmää on jo aiemmin onnistuneesti käytetty stanalla web-palveluiden kehitykseen.
-Managerisofta kuten libvirtd voisi toisaalta helpottaa virtuaalikoneiden automaattista käynnistystä ja sammutusta isäntäjärjestelmän kanssa. Myös muita virtualisointialustoja voidaan harkita, jos jollain on niistä kokemusta.
+Managerisofta kuten libvirtd voisi toisaalta helpottaa virtuaalikoneiden automaattista käynnistystä ja sammutusta isäntäjärjestelmän kanssa. Myös muita virtualisointialustoja voidaan harkita, jos jollain on niistä kokemusta. Realistisia vaihtoehtoja lienee Xen (dom0:na esim. Ubuntu), VMware ESXi ja FreeBSD:n bhyve. Ei varmaan ainakaan Virtualbox (tehty vähän eri käyttöön), Hyper-V (ei varmaan haluta Windowsia) eikä OpenBSD:n vmm (ei tue "moniytimisiä" virtuaalikoneita eikä PCI-passthroughta).
 == Palvelinkoneen minimivaatimukset ==
@@ Line 27: / Line 27: @@
 Muistia saisi olla ainakin 16 GB, ettei se lopu heti kesken virtuaalikoneiden kanssa.
-Levytilaa saisi olla ainakin 2 TB, jotta sinne mahtuu varmasti levykuvat vanhasta prkelestä ja stanasta ja tilaa jää uusillekin asennuksille. Redundandit levyt on iso plussa.
+Levytilaa saisi olla ainakin 2 TB, jotta sinne mahtuu varmasti levykuvat vanhasta prkelestä ja stanasta ja tilaa jää uusillekin asennuksille. Redundantit levyt on iso plussa.
 {|
@@ Line 44: / Line 44: @@
 |-
 | Tehonkulutus
-| << kW (< 300 W idle?)
+| << kW (< 200 W idle?)
 |}
@@ Line 52: / Line 52: @@
 * Enemmän RAMia. Helpottaa resurssien jakoa virtuaalikoneille.
 * Enemmän levytilaa, mahdollisesti RAID6 tai RAIDz2. Helpottaa resurssien jakoa virtuaalikoneille.
-* Prosessorin ominaisuuksia: EPT (virtualisointiin), AVX (signaalinkäsittelyyn)
+* Prosessorin ominaisuuksia: EPT, (VMX Unrestricted mode) (virtualisointiin), AVX, (AVX2) (signaalinkäsittelyyn)
 * RS232-portteja (voi olla myös USB-adapterilla)
 * ECC-muisti
-* Redundandit virtalähteet
+* Kahdennetut virtalähteet
 = Mahdollinen toteutus ja budjetti =

@@ Line 27: / Line 27: @@
 Muistia saisi olla ainakin 16 GB, ettei se lopu heti kesken virtuaalikoneiden kanssa.
-Levytilaa saisi olla ainakin 2 TB, jotta sinne mahtuu varmasti levykuvat vanhasta prkelestä ja stanasta ja tilaa jää uusillekin asennuksille. Redunandit levyt on iso plussa.
+Levytilaa saisi olla ainakin 2 TB, jotta sinne mahtuu varmasti levykuvat vanhasta prkelestä ja stanasta ja tilaa jää uusillekin asennuksille. Redundandit levyt on iso plussa.
 {|
@@ Line 49: / Line 49: @@
 == Ois kiva olla ==
 Ominaisuuksia, jotka eivät ole pakollisia, mutta voivat olla plussaa:
-* Useampi Ethernet-portti tarkempaan verkkojen erotteluun
+* Useampi Ethernet-portti tarkempaan verkkojen erotteluun, esim. radioamatööriverkko, palomuurattu internet tai Ethernetillä kytkettävät softaradiot
-* Enemmän RAMia
+* Enemmän RAMia. Helpottaa resurssien jakoa virtuaalikoneille.
-* Enemmän levytilaa, mahdollisesti RAID6 tai RAIDz2
+* Enemmän levytilaa, mahdollisesti RAID6 tai RAIDz2. Helpottaa resurssien jakoa virtuaalikoneille.
 * Prosessorin ominaisuuksia: EPT (virtualisointiin), AVX (signaalinkäsittelyyn)
 * RS232-portteja (voi olla myös USB-adapterilla)
 * Redundandit virtalähteet